AKT:n lakosta...

Niin, kyllähän se monia ottaa kupoliin, kun työmatkat vaikeutuvat ja roskakatokset notkuvat sitä itseään. Julkisuudessa AKT:n lakko on saanut negatiivisen leiman. Tämä on jossain määrin ymmärrettävää, mutta silti valitettavaa. Monet eivät vaivaudu ajattelemaan asiaa yhteiskunnalliselta - koko suomalaiseen työelämään liittyvältä kannalta.

AKT:n lakossa kysymys on osa-aikaisten työntekijöiden määrästä. Syy oli sama vuonna 2004 samaisen liiton ollessa lakossa. Kuinka moni meistä "tavallisista kansalaisista" keskittyy miettimään minkälaisen asian takia AKT on lakossa? Voisihan sitä sanoa nimittäin niinkin, että mm. vuokratyön ohella osa-aikaiset työsuhteet ovat yksi nykyaikaisen työelämän vitsauksista. Miksikö? No siksi, että monet työntekijät ovat osa-aikaisia vasten omaa tahtoaan (toisin kuin työnantajat väittävät) eikä matalapalkka-alalla työskentelevä oikein tule edes toimeen osa-aikaisen työsuhteensa palkkatuloilla. Toki on sellaisiakin työntekijöitä, joille osa-aikaisuus sopii mainiosti esim. opiskelun ohella, mutta tämä ryhmä on melko marginaalinen.

Mitä tästä voimme siis todeta? Laajalla mittakaavalla ajateltuna osa-aikaiset työntekijät kaunistavat ainoastaan maamme työllisyyslukuja. Monet heistä elävät toimeentulon rajamailla. Ja samaan aikaan työnantajat ja poliittinen oikeisto rummuttavat sitä, että työnteolla pitäisi tulla toimeen. Heidän mielestään verotusta tulisi koko ajan keventää, jotta pienituloiset tulisivat entistä huonommin toimeen kasvavien kulujen, esim. terveydenhuoltomaksujen ja päivähoitomaksujen, kanssa. Onko valtakunnassamme jotain mätää? Ja olisiko parempi, että työttömiä olisi enemmän, jotta työtätekevät tulisivat tuloillaan toimeen? Vai toisinpäin? Tässäpä pohdittavaa...

Joka tapauksessa AKT toimii oikeutetusti vastustaessaan osa-aikaisia työsuhteita. Jos osa-aikaistamiselle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Niinkuin monella alalla on jo vienytkin. Yrittäkäämme siis kestää hetkellinen matkanteon hankaloituminen ja roska-astioiden täyttyminen. Se voi joskus olla meidänkin etumme.